Hallie Brady päätyy 1700-luvun alussa aviomiehensä ja muutaman muun mielettömän etsijän kanssa vaikeuksien jälkeen ankeriaita vilisevän joen rannalle Massachusettiin. Näistä uudisasukkaista saa alkunsa Blackwellin kaupunki. Aluksi kaupunkia kutsuttiin tosin Bearsvilleksi, mutta nimi ei saanut asukaslukua kasvamaan. Karhu oli kuitenkin pelastanut ensimmäiset asukkaat nälkäkuolemalta, mutta apuun tarvittiin myös Hallieta, joka ei karhua pelännyt.
Hallien jälkeläiset rakentavat ja laajentavat Blackwellin kaupunkia. Heidän elämäänsä seurataan 1960-luvulle asti. Kaupungin ja sen asukkaiden historiaan tulee uusi luku runsaan kymmenen vuoden välein, mutta mitään kuivaa historiaa tämä ei ole. Jokainen tarina tuo uuden asukkaan kerronan keskiöön, mutta samalla lukija näkee yhteyden muihin tarinoihin ja kaupungin perustajiin. Onhan nimittäin niin, että Hallie Brady istutti punamultaiseen puutarhaan Elämänpuun, josta ei saanut taittaa oksia. Kaupunkilaisten silmissä tämä puu sai taianomaisen merkityksen elämänsuojelijana, mutta varmuuden vuoksi siitä taitettiin pistokkaita, jos puulle sattuisi jotain...
Kirja on viehättävä sekoitus mytologiaa, mystiikkaa ja ihmissuhteita oloissa, jotka panevat ihmisen käyttäytymisen koetukselle. Pidin kirjasta kovasti.*****
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti