Tekijä: Emma Hooper
Nimi: Etta ja Otto ja Russell ja James
Suom: Sari Karhulahti
335 sivua
Gummerus 2015
Etta on 82-vuotias nainen, joka haluaa ennen kuolemaansa nähdä meren. Niinpä hän jättää viestin aviomiehelleen Otolle ja lähtee kävelemään meren rantaan mantereen poikki itään. Lisäksi hän jättää muutaman suosikkireseptinsä esille. Omaan laukkuunsa hän pakkaa eväitä, suklaata ja lapun, jossa on hänen nimensä ja ikänsä ja lähiomaisten tiedot. Lisäksi hän ottaa mukaan Oton kiväärin. Naapurissa asuva Russell näkee Etan lähdön, sillä hän on pihallaan odottamassa kauriita. Etan mukaan liittyy pian James, joka on kojootti ja osaa puhua Etan kanssa.
Siinä oli kirjan aihe lyhyesti eikä sittenkään ollut. Paljon muutakin paljastuu, kun matka etenee. Kirja kertoo myös siitä, kuinka Russell tulee Oton perheeseen asumaan ja kuinka Etta tulee opettajaksi kouluun, jota Otto ja Russell käyvät, kuinka Otto lähtee sotaan ja Etta ja Russell käyvät tansseissa. Välillä kirjailija kuvaa Etan matkan etenemistä, muistin pettämistä (sitä varten se lappu on laukussa)
ja Oton ja Russellin ikävää. Lauseet ovat lyhyitä, dialogi vie tapahtumia eteenpäin. Kirjailija on myös musiikintekijä ja hän on kertonut rytmin tärkeydestä omassa kirjoittamisessaan. Helsingin Littfestillä hän kertoi olevansa kirjoittajana seikkailija: ilman ennakkosuunnitelmaa hän antaa tekstin viedä.
Tämä teksti vei minuakin ja olen iloinen lukukokemuksesta. Jos edellinen lukemani kirja (Stoner) veti alakuloon, nosti tämä taas pinnalle. Kirja oli vakavista asioista huolimatta täynnä iloa ja toivoa ja rakkautta ja niin monta hyvää asiaa teki lukijallekin hyvän olon.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste muistisairaudet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste muistisairaudet. Näytä kaikki tekstit
sunnuntai 14. kesäkuuta 2015
lauantai 3. joulukuuta 2011
Linturi Jenni : Isänmaan tähden
Linturin esikoiskirja sisältää muistiongelmia, sotaa Kaukasuksella ja Aunuksessa, raiskauksia, tappamista, palvelusta SS-joukoissa, syyllisyyttä, yhden Antin ja Kaarlo-serkun, 3 Erkkiä, joista yksi on takaraivoton Luttinen ja toinen Laitinen ja kolmas ilmiannetaan, muutama nainen rakastettavaksi, muutamia irtovanjoja, tapahtumia 1940-luvulla Suomessa ja maailmalla, toisenlaista elämää melkein uudella vuosituhannella senjälkeen kun elämä on jo melkein ohi.
Alkua luin vastentahtoisesti, sillä monet Erkit, takaumat ja muistihäiriöt tekivät tapahtumien seuraamisen ja henkilöiden tunnistamisen vaikeaksi. Olen kuitenkin tyytyväinen, että luin kirjan loppuun. Runsaan sadan sivun jälkeen kirjan teema selkeni ja kerronta kirkastui. Päähenkilö Antti joutuu elämänsä viime hetkillä uudelleen pohtimaan moraaliongelmaa, joka nousi esiin heti sodan jälkeen, kun tie upseeriksi nousi pystyyn: Miten elää tappajana tappamatta? Kirjan loppuosuus on hieno ja se on varmaan nostanut kirjan Finlandiaehdokkaaksi.
Alkua luin vastentahtoisesti, sillä monet Erkit, takaumat ja muistihäiriöt tekivät tapahtumien seuraamisen ja henkilöiden tunnistamisen vaikeaksi. Olen kuitenkin tyytyväinen, että luin kirjan loppuun. Runsaan sadan sivun jälkeen kirjan teema selkeni ja kerronta kirkastui. Päähenkilö Antti joutuu elämänsä viime hetkillä uudelleen pohtimaan moraaliongelmaa, joka nousi esiin heti sodan jälkeen, kun tie upseeriksi nousi pystyyn: Miten elää tappajana tappamatta? Kirjan loppuosuus on hieno ja se on varmaan nostanut kirjan Finlandiaehdokkaaksi.
Tunnisteet:
esikoisromaanit,
muistisairaudet,
romaanit,
sota,
SS-joukot,
syyllisyys
lauantai 12. marraskuuta 2011
Ahava Selja: Eksyneen muistikirja
Olen ottanut käsiini minulle aiemmin tuntemattoman kirjailijan teoksen. Nimi houkutti ja mustavalkoinen, vähän sekava kansi kai koukutti. Kirjailija on dramaturigi, nuori, asunut joitakin vuosia Lontoossa ja nyt Porvoossa. Kyseessä on Ahavan esikoisromaani. Aiemmin hän on kirjoittanut kuunnelman, tv-sarjan ja elokuvien käsikirjoituksia.
Kirjassa Anna menettää muistiaan, vähitellen ja osin traagisten tapahtumien kautta. Kerronta on uskottavan tuntuista. Ensin unohduksia on vähän ja sattumanvaraisesti, ehkä samanverran kuin kenellä tahansa. Sitten asiat sotkeentuvat pahemmin: kotletit palvat hellalla, reitti kotiin unohtuu. Kuitenkin loppu on seesteisen selkeä.
Ihailen kirjoittajia, jotka menevät vähäväkisten ihmisten nahkoihin. Uskottava kuvaus muistisairaudesta henkilön sisältäpäin nähtynä on kiinnostava ja arvokas lukukokemus.
Kirjassa Anna menettää muistiaan, vähitellen ja osin traagisten tapahtumien kautta. Kerronta on uskottavan tuntuista. Ensin unohduksia on vähän ja sattumanvaraisesti, ehkä samanverran kuin kenellä tahansa. Sitten asiat sotkeentuvat pahemmin: kotletit palvat hellalla, reitti kotiin unohtuu. Kuitenkin loppu on seesteisen selkeä.
Ihailen kirjoittajia, jotka menevät vähäväkisten ihmisten nahkoihin. Uskottava kuvaus muistisairaudesta henkilön sisältäpäin nähtynä on kiinnostava ja arvokas lukukokemus.
lauantai 18. syyskuuta 2010
Juha Siro : Marilynin hiuspinni
Mies ja vaimo elävät melko tavallista elämää: matkustavat, keskustelevat, käyvät ravintoloissa syömässä, teatterissa. Mies on vetäytynyt eläkkeelle liike-elämästä ja nainen työskentelee kirjastossa;)
Mies yrittää kirjoittaa isoisänsä tarinaa, mutta kovin hankalasti se käy. Marilyn kiinnostaa myös ja vaimo ruokkii kiinnostusta näyttely- ja luentovihjein. Marilynin ja Norma Jeanin kautta pohditaan identiteettiä: onko meillä oma minä vai muiden mielikuva meistä? Oliko Marilynillä? Kenen elämää oikein elämme?
Kiinnostava kirja, kiinnostavia kysymyksiä, mutta miksi ihmeessä Vaimo ja Mies ja Nainen! Miksei Maija ja Matti ja Liisa. Yleisnimetty päähenkilö on kuin taulu Nimetön 1, Nimetön 2 jne. Onneksi Marilynillä oli kaksi nimeä ja pinni!
Mies yrittää kirjoittaa isoisänsä tarinaa, mutta kovin hankalasti se käy. Marilyn kiinnostaa myös ja vaimo ruokkii kiinnostusta näyttely- ja luentovihjein. Marilynin ja Norma Jeanin kautta pohditaan identiteettiä: onko meillä oma minä vai muiden mielikuva meistä? Oliko Marilynillä? Kenen elämää oikein elämme?
Kiinnostava kirja, kiinnostavia kysymyksiä, mutta miksi ihmeessä Vaimo ja Mies ja Nainen! Miksei Maija ja Matti ja Liisa. Yleisnimetty päähenkilö on kuin taulu Nimetön 1, Nimetön 2 jne. Onneksi Marilynillä oli kaksi nimeä ja pinni!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
