Vinkkejä hyvistä kirjoista

SAVOLAINEN, Aino-Maria : Linnasta humisevalle harjulle: 50 parasta kirjaa (Avain 2014)

Tämä kirja on tehty kirjabloggareiden äänestyksen pohjalta. Listojahan on tehty paljonkin, eri aikoina, eri lähestymistavoin. Tämä lista on siis yksi esimerkki, suppeahkon joukon valitsema, mutta "lukijaystävällinen", painottuu nykykirjallisuuteen. Selailin vertailun vuoksi vuosituhannen vaihteessa julkitettua "1000 vuotta 100 kirjaa"- listaa ja kovin erilaisia tietysti olivat. Bloggaajien mielikirjat ajoittuvat parinsadan vuoden sisään. Mielenkiintoinen yksityiskohta oli, että Linnan Täällä Pohjantähden alla voitti toisen listan, toisessa se ei ollut lainkaan. Toki oli monta samaa klassikkoa, joku kirjailija molemmissa, mutta eri teoksella.

Kirjaa on kiva selailla monella tavalla; mistä itse pitää, mitä on lukenut, mikä kirja pitäisi lukea ja mikä ansaitsisi uuden lukukerran. Pikku prinssi avautuu varmaan nyt eri lailla, kuin aikoinaan Peppien ja Töpöhäntien seassa lukaistuna. Kuvaukset kirjoista ovat erinomaisia. Tässäpä hyviä vinkkejä luettavasta, jos joskus joutuu seisomaan oman tai kirjaston hyllyn edessä miettimässä, mitäpä lukisi.

Idiootin valinta

Tässä en todellakaan puhu Finlandia-ehdokkaista, vaikka olinkin lukenut niistä vain yhden. Otsikko on nimenä Marjo Heiskasen esikoiskirjalla, josta kovin pidin - niin kummalliselta kuin se aluksi tuntuikin.
Kirjassa 14-vuotias Nisse-poika kertoo blogissa elämästään ja äiti Maisa saa äänen ihan muuten vaan. Nisse on ilmeisen lahjakas kaveri, joka valittelee kyllä koulutöitä, mutta päättää sitten ottaa kympin melkein kokeesta kuin kokeesta - ja tekee sen. Maisan Nisse luokittelee hulluksi ja hetkittäin lukija saa myös Maisan omista osuuksista sekopäisen kuvan. Syytkin kyllä selviävät, mutta tässä niitä ei ole syytä paljastaa. Isä asuu uuden perheensä kanssa, mutta ei ole kokonaan poissa kuvioista
Erityisesti pidin Nissen blogimerkinnöistä. Ne avasivat minulle aivan uuden kielellisen maailman, joka on ilmeisen tuttu irkkaajille tai naamakirjan käyttäjille. Ilosta kipristelin, kun Nisse väittää mesetyksen olevan pikkutyttöjen puuhaa. Nissen blogimerkinnät ja aineenpätkät ovat raikasta ja reipasta luettavaa. Niiden kautta kirjaan tulee myös valoisuutta ja uskoa tulevaan.