Anna-Leena Härkönen: Kaikki oikein

Tekijä: Anna-Leena Härkönen
Nimi: Kaikki oikein
Otava 2014
317 sivua


Mitähän sitä oikeasti tekisi tai tuntisi, jos jostakin tupsahtaisi seitsemän miljoonaa. Tekisikö se onnellisemmaksi, nyt on millä rällätä vai alkaisivatko tutut kadehtia ja kaikota...riitaa, surua ja liikaa viinaa. Vai mitä?

Eevi veikkasi kaikki oikein lotossa, ensin aviopuolisolle puolet. Sitten kaikkea tuota edellä mainittua ja paljon muutakin.

Rahasta puhutaan ja se askarruttaa aina. Kirjaa lukiessa kummasti yritin samaistua Eeviin, miksi nyt noin tai miksi et näin. Tekisinkö minä kuitenkin myös samoin?

Tämä oli ensimmäinen lukemani Härkösen kirja. Aihe tuntui etukäteen tylsältä, mutta viehätyin tarinasta ja Härkösen arkisten asioiden, lapsien, parisuhteen, rahan...kuvaamisesta:

"Eevi oli ollut nuorena töissä päiväkodissa. Julma paikka. Raivo, jolla lapset raivasivat itselleen tilaa maailmassa, oli pelottavaa."

"Telle hymyili hänelle. Tämänkin takia vanhojen ihmisten kanssa oli mielekkäänpää työskennellä kuin lasten. Ne eivät ottaneet apua itsestäänselvyytenä."

"Niin juuri. Eristäkää lapsi kun se raivoaa. Kyllä se siitä tokenee kun on itkenyt ensin tajun kankaalle."

"Eikös se tajunnut, että baarien kanssa ei yksikään nainen voinut kilpailla? Se taistelu oli hävitty jo ennen kun se oli alkanut. Eevi oli hyväksynyt tämän kaiken ja alkanut ajatella odottamista lahjana. Oli parempi ikävöidä toista silloin kun se oli oikeasti poissa kuin silloin kun se oli toisessa huoneessa."

"Raha kuluu jos sitä kuluttaa. Ja halpaa ei oo kun haudassa, isä sanoi."

"Täällä on liikaa kaikkea. - Liikaa? - Niin. Miten mä tän selittäisin? Sitä iloa, jonka sai lapsena vappupallosta, ei saa takas enää koskaan. Ja sen saman pallon perässä sitä silti yrittää ravata."

Jari Järvelä: Särkyvää

Tekijä: Jari Järvelä
Nimi: Särkyvää
Tammi 2014

219 sivua

Jari Järvelä (s. 1966) kasvatustieteiden maisteri ja luokanopettaja työskenteli opettajana Porvoossa ja Kotkassa ennen kuin ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi vuonaa 1996.

Särkyvää kertoo Teemun, eronneen, pullean keki-ikäisen miehen matkasta Espanjaan. Ennen matkaa hän yritti polttaa kotinsa, vaimo ja lapset sisällä. Alkumatkalla hän ottaa kyytiin liftarin, Agnes on kiukkuinen nuori nainen ja sanoja ei säästellä puolin eikä toisin. Teemu ei ole ihan tavallisella reissulla, vaan matkalla tekemään itsemurhaa Pamplonan härkäjuoksussa. Särkyvää-blogiinsa Teemu kirjaa tuntojaan ja saa myös välillä kipakkaa palautetta.

Kirja ensimmäisellä sivulla nauranhan jo ensimmäisen kerran. Niin paljon kuin v-sana saakin käyräni yleensä nousemaan, tässä se kuvasi hyvin Teemun ajatuksia ex- vaimosta, heidän raastavaan suhteeseensa palataan läpi koko teoksen.

Tarina etenee vauhdilla paikasta ja kohtauksesta toiseen, junnaa sopivalla tavalla Teemun ja Agnesin kiukutellessa toisilleen. 

Pidän tästä rauhoittavasta Ö-ajatuksesta.

"Yö. Ö on täydellinen yön kirjain. Pimeyden rinki, ja kaksi tähteä päällä tuikkimassa.

Y kannattaa kaksin käsin sitä pimeyttä kuin mies, joka yrittää estää taivasta putoamasta niskaan. Teemu nousee teltasta ja miettii kuinka köyhä on niiden kansojen kieli, joilla ei ole käytössään kirjainta Ö."

Simon Lelic: Katkeamispiste

Lelicin Katkeamispiste on kirja niille, jotka eivät vain pällistele maailman pahuutta, vaan yrittävät myös ymmärtää. Ei riitä, että selittää, että "mä en, kato, ollu siellä, mä en nähnyt mitään".  Ennen kuin Samuel Szajkowskista tuli koulusurmaaja, oli hän sitä mieltä, että opettajan ammatti oli arvokkain, mitä hän saattoi kuvitella. Mikä muutti hänen mielensä? Siitä Lelic kertoo työntäen armottomasti vaatimatonta historianopettajaa vääjäämättä kohti katkeamispistettä. Lukijan edessä hän pitää aivan liian kirkasta peiliä, joka kertoo meidän haluttomuudestamme ottaa paikkamme välittävänä yhteisön jäsenenä. Vaikka mikään aselaki ei koskaan tule estämään kaikkia veritekoja, ei myöskään meidän valppautemme, niin panee Lelic silti vakavasti miettimään. Voisimmeko sittenkin olla enemmän läsnä heikompienkin siskojemme/veljiemme elämässä edes kuuntelemalla. Katkeamispiste on kiusallista luettavaa ja juuri siksi äärettömän tarpeellista.