Melinda on tyttö, jonka kanssa kukaan ei puhu, kukaan ei tule hänen kanssaan syömään ruokatunnilla ja koulumatkat hän istuu bussissa aina yksin. Vain vasta Merryweatherin lukioon tullut tyttö suostuu olemaan hänen seurassaan. Mutta kuinka kauan hän viihtyy Melindan kanssa? Onneksi Melinda osaa purkaa tuntojaan kuvaamataidon ryhmässä. Riittääkö se?
Elokuvaksikin tehty kertomus kiusaamisesta tarjoaa samaistumiskohteen toisille kiusatuille ja vetoaa niin nuorten kuin aikuistenkin oikeustajuun. Umpisolmulta vaikuttavasta tilanteesta löytyy onneksi ulospääsy. Kelpo kirja nuorille, amerikkalaisuus häiritsee vanhempaa tätilukijaa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste nuorten romaanit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste nuorten romaanit. Näytä kaikki tekstit
torstai 15. joulukuuta 2011
torstai 24. marraskuuta 2011
Huotarinen Vilja-Tuulia : Valoa valoa valoa
Finlandia Junior -voittajaksi 2011 valittiin tämä kirja, joka kertoo kuolemasta , masennuksesta, yksinäisyydestä , erilaisuudesta ja rakkaudesta.
Kertoja on Mariia Ovaskainen, 14-vuotias tyttö, joka katuu alulle panemaansa juorua kouluun ilmestyneen uuden tytön, Mimin huumeiden käytöstä. Juorussa ei ole perää, mutta sen kumoaminen ja Mimin ja Mariaan keskinäisen ystävyyden syntymisen esteenä se aluksi on. Kunnes ystävyyden yritys kasvaa rakkaudeksi ja Mimistä tulee kertojalle tärkein. Mimi on erilainen, köyhä ja vailla äitiä. Hän elää isoäitinsä ja omasta mielestään uhrautuvan tätinsä kanssa. Kun isoäiti kuolee, Mimillä ei ole enää montakaan syytä elää.
Runoilijana paremmin tunnetun Huotarisen kieli on tässäkin kirjassa kuin säkeitä, vaikkakin taitavasti naamioitu en-minä-osaa-kirjoittaa -selityksiin. Vähitellen siihen pääsin sisälle ja kipeän kaunis tarina kantaa. Vaan miksi nuorten kirjojen rakkaus vaatii rinnalleen kuoleman? Se on raju loppu satuiälle.
Kertoja on Mariia Ovaskainen, 14-vuotias tyttö, joka katuu alulle panemaansa juorua kouluun ilmestyneen uuden tytön, Mimin huumeiden käytöstä. Juorussa ei ole perää, mutta sen kumoaminen ja Mimin ja Mariaan keskinäisen ystävyyden syntymisen esteenä se aluksi on. Kunnes ystävyyden yritys kasvaa rakkaudeksi ja Mimistä tulee kertojalle tärkein. Mimi on erilainen, köyhä ja vailla äitiä. Hän elää isoäitinsä ja omasta mielestään uhrautuvan tätinsä kanssa. Kun isoäiti kuolee, Mimillä ei ole enää montakaan syytä elää.
Runoilijana paremmin tunnetun Huotarisen kieli on tässäkin kirjassa kuin säkeitä, vaikkakin taitavasti naamioitu en-minä-osaa-kirjoittaa -selityksiin. Vähitellen siihen pääsin sisälle ja kipeän kaunis tarina kantaa. Vaan miksi nuorten kirjojen rakkaus vaatii rinnalleen kuoleman? Se on raju loppu satuiälle.
Tunnisteet:
kuolema,
masennus,
nuorten romaanit,
rakkaus
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)