Mieslääkäri tapaa sateisessa Helsingissä kadulla ranskalaisen naisen. Naisen sateenvarjo lähtee liitämään myrskytuulessa ja rusikoituu auton alle keskellä katua. Tarina lähtee liikkeelle ja mieslääkäri joutuu mukaan monitasoiseen kudokseen, jossa totuus ja faktat sekoittuvat fiktioon ja unelmiin sadunhohteisessa ja usvamaisessa kertomuksessa.
Lääketieteen lisenssiaatti Joel Hahtelan on helppo kirjoittaa lääkäri-päähenkilön seikkailusta. Faktat ovat kohdallaan ja tarinan loimena ollut kirjailija Raija Siekkinen todella kuollut ja tästä maailmasta kadonnut. Ranskalainen nainen johdattaa lääkärin miehensä jäljille ja sen jälkeen kävellään jo Kotkan kaupunkia ristiin ja rastiin, kun etsitään Siekkisen elämälle ja kuolemalle yhteistä nimittäjää. Tarina pitää lukijansa tiiviisti otteessaan. Ristikkäisiä polkuja kävelevät kaiken aikaa ranskalainen nainen ja hänen miehensä. Lääkäri näkee polkujen risteävän, mutta hän ei oikein tiedä, minkä polun hänen tulisi elämässään ja seuraamisessaan valita.
Lukijan on ensiksi päätettävä, tapahtuuko tässä nyt jotain lääkäri Hahtelalle, vai lääkäri Hahtelan kirjoittamalle päähenkilölle, jollekin toiselle lääkärille. Yhdessä on sitten päätettävä se, mitä kirjailija Siekkiselle on tapahtunut ja lopulta, jos voimia riittää, olisi vielä selvitettävä, mikä on se todellinen Katoamispiste, jossa totuus ja unenomainen fiktio lopulta kohtaavat ja toinen katoaan.
Hahtela on kirjoittanut upean kirjan. Lukija joutuu päiviä ja viikkoja lukukokemuksen jälkeenkin miettimään sitä, mikä on totuus ja kuinka se elämässä lopulta muodostuu. Kaikki eivät voi Hahtelan tavoin heittäytyä kirjoittajan keinoin maalaamaan maisemaa eteemme, mutta jokaiselle tarjoutuu mahdollisuus kirjan lukukokemuksen avulla päästä kurkistamaan verhon taakse ja samalla voi saada aavistuksen omaisen hipaisun iholleen kaikesta siitä, mikä lopulta meitä täällä maailmassa johtaa.
Lukijan on ensiksi päätettävä, tapahtuuko tässä nyt jotain lääkäri Hahtelalle, vai lääkäri Hahtelan kirjoittamalle päähenkilölle, jollekin toiselle lääkärille. Yhdessä on sitten päätettävä se, mitä kirjailija Siekkiselle on tapahtunut ja lopulta, jos voimia riittää, olisi vielä selvitettävä, mikä on se todellinen Katoamispiste, jossa totuus ja unenomainen fiktio lopulta kohtaavat ja toinen katoaan.
Hahtela on kirjoittanut upean kirjan. Lukija joutuu päiviä ja viikkoja lukukokemuksen jälkeenkin miettimään sitä, mikä on totuus ja kuinka se elämässä lopulta muodostuu. Kaikki eivät voi Hahtelan tavoin heittäytyä kirjoittajan keinoin maalaamaan maisemaa eteemme, mutta jokaiselle tarjoutuu mahdollisuus kirjan lukukokemuksen avulla päästä kurkistamaan verhon taakse ja samalla voi saada aavistuksen omaisen hipaisun iholleen kaikesta siitä, mikä lopulta meitä täällä maailmassa johtaa.
