Riikka Pulkkisen Totta puhuttelee

Hotkin Riikka Pulkkisen toisen romaanin, Totta-teoksen, tuntien niskassani varausjonon painon. Siksi analyysi jääköön. Riittäköön toteamus, että johan on tyttö 30-vuotiaaksi kypsän oloinen. Ja sanantaitajana aivan omannäköinen.

Franny ja Zooey eli apua narsismiin

J.D. Salingerin Franny ja Zooey tuntui ensin vähän, että hei, missäs nyt mennään. Mutta sitten olin älyävinäni, että narsismistahan tässä on kysymys. Siis minä, minä, minä ja toisista viis. Raamattunsa lukeneille ja "hoida leiviskääsi"- opetuksen sisäistäneille tekstissä ei ole mitään uutta, mutta vähänkin narsismiin päin oleville sangen terveellistä luettavaa. Eli jos kerran olet niin tavattoman etevä ja pätevä, että kuvittelet voivasi lakaista tietä edelläsi käyttämäll lähimmäisiäsi varsiluutana, niin tartu välillä Frannyn ja Zooeyn tarinaan. Istu pyrstöllesi ja pidä tuumaustuokio. Ainakin minä olin hetken hiljaa, kun Zooey sai saarnansa loppuun ja kysyi Frannylta, että etkö sinä tiedä, kuka se Lihava Rouva todellisuudessa on? - Kuule Franny. Se on Kristus. Kristus eikä kukaan muu. Varsinainen evankelista tämä Salinger, joka muistetaan parhaiten teoksestaan Sieppari ruispellossa.