Norjalaiskirjailija Anne B.Radge kuulemma pitää. Minä en hänestä sitä enkä mitään muutakaan tiennyt tarttuessani Berliininpoppelit -kirjaan sokeasti luotaen kaverin lukuvinkkiin. Se kannatti. Nyt tiedän myös, että kirjailija on kotimaassaan suosittu ja etenkin hänen kolme Neshovin perheestä kertovaa kirjaansa ovat olleet myyntilistojen kärjessä.
Neshovin veljekset ovat rakentaneet elämäänsä pitämättä juurikaan yhteyttä toisiinsa. Margidolla on hautaustoimisto, Erlend elää Kööpenhaminassa somistajana toimittajakumppaninsa Krummen kanssa. Tor hoitaa sikoja kotitilalla Trondheimin lähellä. Hän on jättänyt aikoinaan tyttärensä Torunnin tämän äidin huollettavaksi. Veljekset ja Torin jo aikuinen tytär palaavat yhteen tilalle, kun äiti-Anna saa vakavan sairaskohtauksen. Muutama luuranko paljastuu, kun pojat selvittävät menneisyyttään ja välejään toisiinsa, vanhempiinsa ja kotiinsa. Kirjailija kuvaa henkilöitä ja tapahtumia lämpimästi ja huumoriakin puskee repliikeissä ja niiden välissä. Maltan tuskin odottaa, että pääsen lukemaan jatkoa tarinaan Erakkoravut -kirjasta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tässä kiteytettynä Erlendin selostus Neshovin perhenäkymistä Erakkoravut -kirjasta:
VastaaPoista- Minusta se, mitä sinä kerroit jouluaaton ryypyistä, kuulosaa valloilleen päässeeltä alkoholismilta, Jorges sanoi ja laski lasinsa pöydälle.
- Isä juorusi siitä. Niin, tai ei hän oikeastaan ole minun isäni, mutta hän nyt kuitenkin juorusi veljestä.
- Eikö hän ole sinun isäsi?
- Ei vaan velipuoli. Ja hän juorusi veljestä sen jälkeen kun oli nuuskinut sikalassa ja löytänyt pulloja kaapeista.
- Hän siis juopottelee sikalassa? Kuulostaa omituiselta. Onko se norjalainen tapa?
- Hän ei voinut juoda sisällä äidin takia.
- Onko äitikin oikeasti velipuoli?
- Ei. Mutta sillä tilalla kukaan ei juo niin että toiset näkevät. Oikeastaan.