Mark Haddonin nuortenromaani Yöllisen koiran merkillinen tapaus (2003) kertoi Asperger-pojasta ja ainakin minä maallikkona kuvittelin kirjan luettuani ymmärtäväni vähän paremmin, mistä sairaudessa on oikeastaan kysymys.
Haddonin toinen suomennettu romaani Harmin paikka (2009) on toista maata, mutta senkin voi ottaa samaistumislukemistona, jos sopivia kohteita kirjasta löytyy. Henkilöitä kyllä riittää, sillä kirjassa kerrotaan perheestä, jonka jokainen jäsen tekee parhaansa sotkeakseen sopan. Valmistaudutaan perheen tyttären Katien toisiin häihin. Ensimmäinen liitto on päättynyt eroon ja Jacob-poika on äitinsä hoivassa. Sulhasehdokas Ray ei miellytä tulevia appivanhempia läheskään yhtä paljon kuin Jacobia. Katien isä George pelkää sairastuneensa ihosyöpään ja äiti pähkäilee melko tuoretta suhdetta rakastajaansa. Katien veli Jamie ei osaa päättää, pitäisikö hänen mennä siskonsa häihin poikaystävänsä kanssa vai ei, ja viimein poikaystävä hermostuu jahkailuun. Eikä hän ole ainoa, joka kirjassa hermostuu. Asiat, ihmiset ja häävalmistelut menevät niin hengästyttävästi solmuun, että kirjaa voi hyvin lukea lohtukirjana: jos noilla menee noin huonosti, niin kyllähän omista jutuista selviää. M.o.t.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti