Irja Suihko:
Pakina
2014
99 sivua
"Pakina on ehkä kaikkein vaativin kirjoittamisen muoto.
Kertomisen kaarta on pidettävä jatkuvassa nousussa. Pakina vaatii nousevan
lopun eikä salli minkäänlaisia sudenkuoppia kertomisen edistyessä." Näin sanoi
Elina Karjalainen, toimittaja ja lastenkirjailija elämäkerrassaan Koskesta
suvantoon 2001.
Tästä lajista ovat nyt päässeet nauttimaan muutkin kuin
Keskisuomalaisen lukijat 1990-luvulla.
Irja Suihkon Pakina –kokoelma ilmestyi syksyllä 2014. Kokoelmaa leimaa vahvasti
ähtäriläinen maisema ja ihmiset täällä. Huoltoaseman pienoisparlamentti tiedetään ja jotkut ovat päässeet mukaan ihan
nimellään, vaan ei koskaan pahassa mielessä. Maisema avartuu välillä Helsinkiin
ja Lontooseenkin milloin lasten mukana tai ihan vaan omaa mieltä avartamaan.. Itsensä
pakinoitsija panee likoon eikä perhettäkään juuri säästellä, ei edes vävynretaleita tai miniää, joka aikansa
kuunneltuaan antaa muorille takaisin samalla mitalla. Mukana on ukkokin, jota taitavasti ohjaillaan esim. saunaremontissa. Ulottuu
pakinan maailma paparatseihin ja puhelinmyyjiinkin sekä seudun entisiin asujiin Elisabet
Järnefeltistä piika-Markettaan. Oma mittava lukunsa ovat pakinat kielestä ja
kirjoista, jotka erityisesti tämän kirjoittajaa lämmittävät. Kulttuuripakinoista mainittakoon Art Eriön monipuolinen näyttely-
ja opintomahdollisuus. Kaikista
tekemisissä, matkaamisessa ja kirjoittamisessakin toteutuu Mereltä lainattu lause :” Minä itse, ilontekijä,
riemun kalliin kannattaja.”
Totta puhuen ajattelin kirjan luettuani saaneeni sen verran
pakinakipinää, että olisin pysynyt arvion verran vauhdissa mukana, mutta taisin
tipahtaa jo alkumetreillä. Siispä tämän lukija suunnatkoon Honkaniemen kirjakauppaan tai Ähtärin kirjastoon ja etsiköön käsiinsä pakinakokoelman vauhdikasta ja antoisaa
luettavaa. Olen yrittänyt pitäytyä pakina päivässä tahdissa, mutta alati
huomaan salaa kääntäväni sivua ja lukevani vielä yhden kuin jouluna konvehteja.
Harvempi riittäisi, sillä niin täyttä ja tuhtia pakinaa nämä ovat – ja taatusti
täyttävät Karjalaisen määritelmän. Suosittelen vahvasti.
Nyt olen kyllä kuin mannaryyni kyykkysilläään, kiitos Hannele!
VastaaPoistaSopivaa tai ei, mutta sanopa minäkin, että vaikeaa on ollut. Nimittäin pysyä päätöksessä kolme pakinaa illassa. Niin paljon tulee asioita mieleen.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista