Anita Konkka: Unennäkijän muistelma

Konkka, Anita
Unennäkijän muistelmat
Teos
572 sivua

Kädet tätä pidellessä puutuivat, mutta kyllä lukukokemus muuten verenkiertoa villitsi. Pitkä matka on Konkalla ollut siihen, että häpeän kulttuurissa kasvanut lapsi on löytänyt oman äänensä. Perhe-elämä taiteilijaperheessä oli semmoista menoa, ettei ihme, että erilaiseksi itsensä tuntenut Anita hakeutui myöhemmin terapiaan, koska koki olevansa huono äiti ja syytti itseään jopa isänsä kuolemasta. Ristiriita parisuhteeseen sitoutumisessa ja kirjailijan vaatima oma tila eivät suinkaan helpottaneet oloa. Unennäkijän muistelmien lukijalle teos avaa kuitenkin myös ovet kulttuurin sisäpiireihin tekijän kokemana.  Sivuille ovat päässeet niin isä, kirjailija ja venäläisten klassikkojen kääntäjä Juhani kuin taidemaalari äiti Anja. Syvällisiä keskusteluja käydään niin Max Randin, Raija Siekkisen kuin Hannu Salamankin kanssa, jonka viimeksi mainitun kanssa Anita päätyy myös pitkään, monivaiheiseen suhteeseen. Salaman sovinismi teki Konkasta feministin, näin Anita itse päätteli. Mitäpä mieltä on Salama, sitä emme ainakaan vielä tiedä.
Konkka käsittelee ihmissuhteitaan uniensa kautta. Uniryhmäblokkarikin hän oli jo kauan ennen kuin blokkaamisesta tuli trendi. Hän on ollut Finlandia-palkintoehdokkaan kirjallaan Hullun taivaassa, josta sai myös valtionpalkinnon vuonna 1989. Halujen puutarha ja Musta passi puolestaan ovat olleet Runeberg-palkintoehdokkaina. Vaikka Konkka on monelle kirjojen ystävälle outo tuttavuus, niin ähtäriläistä sellaista hän alkaa kiinnostaa viimeistään siinä vaiheessa, kun jäljet alkavat johtaa Perännejärven rannalle Kuitulaan. Eli Juhani Konkan ensimmäinen vaimo oli Aili, joka puolestaan oli legendaarisen lääkärimme Aino Soinin sisko.  Ainohan taas oli anoppini siskon tyttö, että silleen. Mutta kyllä Unennäkijän muistelmia voi lukea ihan myös kiinnostavana ja kulttuuria tihkuvana matkakirjanakin. Jos siis kädet kestävät.