Ralf ja Oystein tekevät matkaa läpi Tukholman pakettiautolla, jonka kyytiin pitäisi mahtua 300 kg magneettia, kaksi tyhjää öljytynnyriä ja ruostunutta rautalankaa. Sitten näyttää siltä, että kyydissä on jo paljon muutakin. Miehet yrittävät ajon aikana ratkoa ristisanatehtävää ja joitakin sanoja löytyykin, mutta Ralfin ja Oysteinin omat elämät tuntuvat aukeavan paljon hitaammin ja vaikeammin.
Matkaa kuitenkin tehdään. On tehtävä nopeasti taideteos romusta, saatava se näyttämään hyvältä ja lopulta osattava itsekin nauttia siitä. Lukijaa kaikki naurattaa.
Robert Åsbacka on kirjoittanut Putoamisia – kirjansa veijaritarinan muotoon, mutta välillä lukijalle tulee kyynel kuitenkin silmään muustakin syystä. Åsbacka on lähtenyt aikoinaan Suomesta Ruotsiin, joten loogista on tietenkin kuljettaa tätäkin tarinaa kohti länttä.
Ralfin isä tarina dominoi tämän ristisanan vaakakertomuksia, mutta on siellä muitakin risteäviä kertomuksia, jotka laittavat Ralfin elämään kilometripylväitä.
Sonjasta olisi voinut tulla Ralfille ristisanan ydinkoodi, joka olisi voinut ratkaista kaiken ja saanut elämän vähän selvemmäksi. Ralf yrittää kuitenkin asiassa epärehellisin keinoin. Ralf kirjoittaa Sonjalle runoja toisten teksteistä, kopioi ratkaisun ongelmaansa ja sitä kautta kylvää tuhon siemenet suhteeseen. Ralf putoaa.
Moni muukin on putoamassa kirjan tarinoissa. Joidenkin kohdalla se on lopullista ja monen kohdalla taas kiipeämisen alkua. Aika ja sen kuluminen on kuitenkin vääjäämätöntä. Kuolema odottaa kärsivällisesti viimeisessä sanaristikon tyhjässä vaakarivissä.
Kannattaa lukea tämä Putoamisia- kirja ennen kuin Åsbackan Urkujentekijää. Silloin ehkä pääsee paremmin mukaan hänen pohdintaansa. Silloin ehkä urut soivat vähän ymmärtäväisemmin ja sävyjä aukeaa enemmän
Matkaa kuitenkin tehdään. On tehtävä nopeasti taideteos romusta, saatava se näyttämään hyvältä ja lopulta osattava itsekin nauttia siitä. Lukijaa kaikki naurattaa.
Robert Åsbacka on kirjoittanut Putoamisia – kirjansa veijaritarinan muotoon, mutta välillä lukijalle tulee kyynel kuitenkin silmään muustakin syystä. Åsbacka on lähtenyt aikoinaan Suomesta Ruotsiin, joten loogista on tietenkin kuljettaa tätäkin tarinaa kohti länttä.
Ralfin isä tarina dominoi tämän ristisanan vaakakertomuksia, mutta on siellä muitakin risteäviä kertomuksia, jotka laittavat Ralfin elämään kilometripylväitä.
Sonjasta olisi voinut tulla Ralfille ristisanan ydinkoodi, joka olisi voinut ratkaista kaiken ja saanut elämän vähän selvemmäksi. Ralf yrittää kuitenkin asiassa epärehellisin keinoin. Ralf kirjoittaa Sonjalle runoja toisten teksteistä, kopioi ratkaisun ongelmaansa ja sitä kautta kylvää tuhon siemenet suhteeseen. Ralf putoaa.
Moni muukin on putoamassa kirjan tarinoissa. Joidenkin kohdalla se on lopullista ja monen kohdalla taas kiipeämisen alkua. Aika ja sen kuluminen on kuitenkin vääjäämätöntä. Kuolema odottaa kärsivällisesti viimeisessä sanaristikon tyhjässä vaakarivissä.
Kannattaa lukea tämä Putoamisia- kirja ennen kuin Åsbackan Urkujentekijää. Silloin ehkä pääsee paremmin mukaan hänen pohdintaansa. Silloin ehkä urut soivat vähän ymmärtäväisemmin ja sävyjä aukeaa enemmän
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti