KOTONA MATKALLA

HAPULI, RITVA : MATKALLA KOTONA - Kyllikki Villan matkapäiväkirjoista

Ei mikään suuren yleisön kirja tämä pienen kustantamon tuhti kirja kapeasta aiheesta, etenkin kun vain osa käsitellystä aineistosta on julkaistu. Mutta : millaisen kirjoittajan minkälaisia tekstejä! Näitä yli 80 vuotta maailmaa katselleen ja siitä kirjoittaneen Vanhan Rouvan tekstejä analysoi ammattitutkija varmaan tieteellisesti, mutta kuitenkin mielenkiintoisesti.

Kirja laittoi pohtimaan itse kunkin tarvetta kirjata elämäänsä talteen eli kirjoittaa päiväkirjaa. Ja erityisesti matkapäiväkirjoja, siis tallentaa koettu ja eletty matka kirjallisesti. Entä yleensäkin monen tarve jakaa kokemukset toisten kanssa nimenomaan kirjoitetussa muodossa? Kyllähän me haluamme jakaa kokemuksiamme, niinhän on tehty maailman sivu ja nykytekniikka antaa mahdollisuuden jakaa niitä laajastikin. Esimerkiksi nykyajan ilmiö blogit ovat mainio tapa kirjoittaa ja jakaa kokemuksiaan toisten kanssa, ilman että tarvitsee kolkutella kustantamojen ovia.

"K.V. on halunnut kertoa ja tulla kuulluksi. Hän katsoo, että hänen kokemuksensa merkityksellistyvät kerrottuina. Hän on onnistunut pukemaan sanoiksi matkojen moninaiset tunnelmat ja matkaajan mielenmyllerrykset ja antanut samalla sanat myös toisille. Hänen kirjojensa lukijat ovat saaneet tilaisuuden peilata niitä omiin kokemuksiinsa, mistä kertovat hänen julkaistujen matkapäiväkirjojensa suosio - ja hänen suosionsa."

Kirjassa pohditaan myös syitä matkustamiseen, miksi pitää lähteä, miltä tuntuu palata? Matkat koettelevat ja vahvistavat, joten ne ovat tärkeä osa identiteettiprosessia. Matkoiltaan hän on etsinyt ratkaisuja ongelmaan, kuinka tavoittaa tasapaino itsenäisyyden ja riippuvuuksien välille. Kun kerron omista matkoistani, kuulen usein kommentin: Kyllä sinä olet rohkea! En mielestäni ole yhtään rohkeampi kuin muutkaan, utelias kylläkin.

Viimeisimmässä Hyvä Terveys-lehdessä Tommy Hellsten kysyy, miksi niin harvat oikeasti elävät ja monet tyytyvät vain selviytymään. On kysymys turvallisuudesta, ei uskalleta ottaa riskejä, toistetaan tuttuja asioita, pelätään virheitä ja epätäydellisyyttä. Hellstenin mielestä sisäisesti turvaton jää rannalle ja huutelee neuvoja merelle lähtijälle. Mutta voisiko olla niin, että sopivasti turvaton lähtee maailman merille juuri vahvistaakseen itseään, hakee turvan itsestään ja kokemuksien tuomasta itseluottamuksesta, eikä ulkoisista raameista. Ainakin pikkuinen ulkoisesti hauras Kyllikki Villa vaikuttaa vahvalta ja sitkeältä kolhuista huolimatta - ja onnelliselta!
MARIA

Paluu nuoruuden maailmantuskaan

Jos lapsenlapsi kertoo lukevansa jo toista kertaa Melissa Marrin Ilki ihanaa, niin pakkohan se on mummunkin lukea. Nimi on ainakin ihan hyvä, tuumin tuikeana. Ensimmäiset neljäkymmentä sivua harasivat vastaan. Oli liian monta kuunkiertoa omasta nuoruudesta ja sen kaikennielevästä maailmantuskasta. Mutta kun muistin omat runontekeleeni niiltä ajoilta, niin lähtihän se siitä. Nykyaikaista keijukaistarinaa hyvän ja pahan ainaisesta taistelusta voi suositella isovanhemmille, jotka haluavat rakentaa pitkospuita sukupolvien välisen kuilun yli. Ilki ihanassa on romantiikkaa, runollista kieltä ja aistikasta kuvailua, lupaa kirjan takalieve, eikä petä odotuksia. Mutta oli siinä vanhalla kestämistä, vaikka se ei ollut suinkaan ollut öklöä siirappia, vaan silkkaa hunajaa.