Novellit 2011

Tunnustan, että minulla on pahanlainen trauma novellista. Sen sain, kun aikanaan yritin paneutua Antti Hyryn lyhyeen Maantieltä hän tuli-tekstiin. Siitä asti olen luimistellut aina, kun kuulenkin sanan novelli. Trauma senkun paheni, kun yritin raukka itsekin väkertää jotain sen tyyppistä. Eihän siitä tullut uutta ei kystä. Paras pysyä pakinan parissa, siihen saa ainakin sitoa sievän rusetin loppuun. Nyt vähän helpotti, kun tartuin - irvistellen, mutta kuitenkin - Martti Joenpolven novellikilpailun parhaimmistoon. Yllättäen jopa pidin niistä ja ehkäpä hiukan ymmärsinkin, miten niitä rakennetaan. Selitin sitten itselleni, että eiväthän ne voikaan kovin vaikeita olla, nehän ovat harrastajien kirjoittamia. Mutta sitten taas iski epäilys, että en sittenkään tainnut ymmärtää, kun ilmeni, että samasta kaartista ovat kotoisin Turkka Hautala, Riku Korhonen, Mikko Rimminen, Tuomas Kyrö ja Sofi Oksanen. Nyt jään kyttäämään, missä yhteydessä putkahtavat uudellen esiin nimet sellaiset kuin Heidi Vattovaara, Antti Ritvanen ja Jenna Marisha Rasi-Koskinen. Oppia ikä kaikki. Vaan Maria Jotunin tekstit ovat sellaisia, että pössömpikin tajuaa, että niin napakkaa ja tiukkaa tekstiä osaa tehdä vain alan rautainen ammattilainen. Ei lukiessa edes muista, että novelli on vaikea kesytettävä.