PYHIINVAELTAJIA

Pyhiinvaellus lienee vanhin turismin muoto. Se on tullut viime vuosikymmeninä taas muotiin, etenkin Espanjassa oleva Santiago de Compostelan tie on vuosi vuodelta suositumpi, etenkin kun Espanjan valtio on tukenut sitä Francon jälkeen aktiivisesti. Pyhiinvaellusreittejähän kulki useita poikki Euroopan keski-ajalla, myös Suomesta. Niistä on osa säilynyt tähän päivään asti, mutta monikaan ei tiedä kuin tuon Espanjan puoleisen pätkän, koska sitä tuodaan aktiivisesti esille oppaissa ja netissä.

Suomalaiset ovat myös löytäneet tuon Santiagon tien ja siitä on julkaistu viime vuosina monta matkakuvausta. Buumin aloitti vuonna 2004 nuori nainen SUSANNA LINNA hienolla kirjallaan Simpukankuorelta kotiin. Viimeisimpiä julkaisuja ovat MARTTI ISSAKAISEN Jaakon tiellä ja ANNELI MYLLÄRIN 33 päivää Santiago de Compostelaan. Sain päähäni lukea nämä kaksi kirjaa limittäin siten, että seurasin heidän matkantekoaan yhtä aikaa.

Päällimmäinen huomioni oli, että vaikka reitti on sama, sen kokeminen ja siitä kertominen on jokaisella oma juttunsa. Ihmiset kiinnittävät matkallaan huomionsa eri asioihin, usein uskonnollisuus on toki yhteinen teema, samoin matkan ja elämän merkitys yleensä. Issakainen on perehtynyt pyhimysten historiaan ja pohtii paljon uskon asioita yksin ja matkatoverinsa kanssa. Mylläri tyytyy kuvaaman arkisemmin matkan tekoa, mutta rukous ja henkiset asiat ovat hänelläkin päivittäin ajatuksissa.

Yhteistä kaikille pyhiinvaeltajille on ollut rutiinien toistuminen, pitkän matkan mukanaan tuoma tottuminen hyvin samanlaisina toistuviin päiviin - aikaiset aamut, yksinkertaiset ateriat, majapaikan löytyminen ja käveleminen, käveleminen. Kaiken ulkoisen karsiintuminen minimiin on sallinut kääntymisen omaan itseen, on ollut aikaa mietiskellä omaa elämäänsä. Kokemusten jakaminen toisten, eri puolilta maailmaa tulleiden matkalaisten kanssa on myös rikastuttavaa.

En tiedä, kiinnostaako tällaiset kirjat muita kuin heitä, jotka ovat jo santiagonsa kävelleet ja heitä, jotka siitä haaveilevat. Minua kiinnostavat etenkin kokemukset Ranskan puoleisilta teiltä; jos joku tietää kirjan tai nettisivun, niin antakaa vinkkiä! Pyhiinvaeltaa voi siis muuallakin kuin Espanjassa. Myös Suomessa, esimerkiksi Pyhän Henrikin tiellä Köyliöstä Turkuun.