Tessalonikin koirat

Näitä norjalaisen kirjailijan Kjell Askildsenin 1999 suomeksi julkaistuja novelleja lukiessani rupesin pohtimaan, kuinka harvoin novellit ovat iloisia tai onnellisia. Vai sattuuko käsiini vain tällaisia vaikeasta tai ikäänkuin-vaikeasta elämästä kertovia tarinoita? Askildsenin novelleja en todellakaan suosittele masentuneelle tai ihmissuhteissaan pettyneille, sillä jokaisessa novellissa on jotain vinossa. Kirjoittaja kertoo sen taitavasti. Esim. novellissa Ihana paikka lomamökin ihanuutta pitää jatkuvasti toistella, jotta lomailevan pariskunnan ei tarvitsisi käsitellä omaa suhdettaan. Tarinoissa elämä on muuten ihan mallillaan, mutta ihmissuhteet ovat pahasti solmussa. Vaikka kirjan takakansi vertaa Askildsenia Kafkaan ja Beckettiin, jäi minulle kylmä olo.