lauantai 13. lokakuuta 2012
Thomas Brunnsteiner: Jäämerelle saakka
Jäämerelle saakka sisältää kaksitoista matkakertomusta Azerbaidzanista Venäjälle ja eri puolille Eurooppaa aina Suomen Lappiin saakka. Brunnsteiner etsii ja löytää ihmisiä, joilla on jotain kerrottavaa. Hänellä on taito lähestyä haastateltaviaan näiden omilla ehdoilla. Hän ei hoputa, jaksaa istua ja aistia paikan ilmapiiriä, olla kotonaan niin pietarilaisten äidin ja tyttären kuin viimeisten kaphoornareitten seurassa. Moniko on tullut ajatelleeksi, että Suomen juutalaiset sotivat Saksan rinnalla jatkosodassa? Ja mitä se heille merkitsi ja miten he siitä selvisivät? Brunnsteiner kuuntelee ja Harry Matso kertoo, miten kolme heistä olisi saanut rautaristin, mutta kukaan heistä ei suostunut ottamaan sitä vastaan. Ja miten elää Pekka Tervasniemi, poromies, syvällä metsän sydämessä, Inarin vesien takana, olematta silti erakko tai koltta? Lajinsa viimeinen kuitenkin. Hänen perässään rämpii Brunnsteiner, ihmettelee, mitä tapahtuu, jos tuuli ei tyynny ja varastot loppuvat. Mitä sitten syödään? Pekka hymyilee lempeästi, taivuttaa nuoren männyn latvan suunsa eteen ja on syövinään havuja. Brunnsteiner on itävaltalainen kirjailija ja lehtimies, joka taitaa myös poronhoidon. Hän muutti Suomeen vuonna 2000 ja asuu perheineen Vaattojärven kylässä Lapissa.
perjantai 12. lokakuuta 2012
Laura Gustafsson: Huorasatu
Laura
Gustafssonin (1983) esikoisteos Huorasatu oli vuoden 2011 Finlandia-palkinto-
ja Helsingin Sanomien esikoiskirjailijapalkintoehdokas.

Teos
kertoo suomalaisista tytöistä Millasta ja Kallasta. Milla kyllästyy opintoihin,
etsii töitä ja päätyy prostituoiduksi, Kalla vie ravintolasta kotiinsa miehen,
joka raiskaa hänet. Mies myöhemmin pyydettyään anteeksi, raiskaa hänet
uudelleen. Kalla tapaa Millan ja molemmat jatkavat seksihommissa
Jumalista
Afroditella on raaka aviomies, rakastaja pettää. Tätä HELvetistä etsiessään
Afrodite lentoasemalla päätyy vahingossa väärälle portille ja HELsinkiin. Ja
pian ollaan jo Thaimaassa.
Naisia kohdellaan kamalasti mennen tullen, miehet ovat raakoja tai nyhveröitä. Menoa
ja meininkiä riittää ja vaikka väkivaltaa, verta ja murhetta piisaa, silti teos
naurattaa. Tämä on niitä kirjoja, jonka haluan lukea uudelleen.
Ja saduissa tietysti on onnellinen loppu.
Ja saduissa tietysti on onnellinen loppu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)